Yhteisömerkki viestii luotettavasti kotimaisuudesta – ja suojaa brändiä

Avainlippu on liehunut suomalaisen työn puolesta jo 60 vuotta. Merkki suunniteltiin alkujaan vuonna 1965 valtioneuvoston tilaaman Osta suomalaista -kampanjan tunnukseksi.

Tunnusta käytettiin ahkerasti ja avain nähtiin jopa joulupukin kädessä Helsingin joulukadun avajaisissa. Myös Katri Helenan heläyttämä Avainasemassa-jenkka soi usein radiossa. Suomalaisen työn liitto, nykyinen Suomalainen työ ry toimi taustajoukkona myös monissa kotimaisuusaatteen ympärille tehdyissä tv-tuotannoissa.

Kun kertaluonteiseksi kampanjamerkiksi piirretty Avainlippu vakiintui selkeäksi osaksi yritysten kotimaisia tuotteita, kauppa- ja teollisuusministeriö teki siitä vuonna 1975 valvotun alkuperämerkin. Tavaramerkiksi kuviomerkki rekisteröitiin yhteisömerkkinä vuonna 1978. Samalla Avainlippu syrjäytti vuodesta 1932 suomalaisen tuotteen alkuperämerkkinä käytetyn leijonanpäämerkin.

Suojatun merkin käyttöoikeuksien myöntäminen on turvallista

Vuosien aikana Avainlippu-kuvioon tehtiin hienovaraisia muutoksia, joista tunnistettavuus ei kärsinyt. Viime vuonna päätettiin, että uudistunut tunnus olisi hyvä suojata. Niinpä kesäkuussa 2024 nykyisin käytössä oleva Avainlippu rekisteröitiin tavaramerkiksi Suomalainen työ ry:n yhteisömerkkinä. Myös alkuperäisen tunnuksen suojaus haluttiin säilyttää.

– Avainlippu-merkin suosio on kasvanut ja käyttökohteet ovat laajentuneet. Siksi oli tärkeää varmistaa rekisteröinti laajasti eri tuote- ja palveluryhmiin vastaamaan merkin tämänhetkistä käyttöä, kertoo Suomalainen työ ry:n toimitusjohtaja Katri Viippola.

Tavaramerkin hakeminen sujui Viippolan mukaan hyvin, kun se tehtiin yhteistyössä tavaramerkkiasiamiehen kanssa. Asiantuntija-avun käyttö on todettu hyödylliseksi myös pohdittaessa ylipäänsä yhdistyksen tavaramerkkeihin ja aineettoman omaisuuden suojaamiseen liittyviä asioita. Koska merkissä on mukana Suomen lippu, tarvittiin rekisteröintiin myös lupa sisäministeriöstä.

Avainlipun lisäksi Suomalainen työ on suojannut 2000-luvulla yhteisömerkkeinä Design from Finland ja Yhteiskunnallinen Yritys -kuviomerkit, joissa on sanallinen osa.

– Käyttämiemme yhteisömerkkien rekisteröinti tavaramerkeiksi on ensiarvoisen tärkeää, jotta yhdistyksenä voimme myöntää käyttöoikeuksia merkkeihin turvallisesti ja tehokkaasti sekä valvoa merkkien käyttöä. Yhdistyksen yhteisömerkit ovat tärkeässä roolissa suomalaisten yritysten viestinnässä ja ohjaavat myös kuluttajien valintoja.

Merkin saannista ja käytöstä tarkat ohjeet

Avainlippu-merkki voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle, Suomessa tuotetulle palvelulle tai suomalaiselle verkkokaupalle. Merkin saaminen edellyttää vähintään yli 50 prosentin kotimaisuusastetta.

Avainlippu-merkkiä ei voi ostaa tai ottaa käyttöön omatoimisesti. Sen käyttöoikeuden myöntää hakemusten perusteella ja tiukoilla kriteereillä Avainlippu-merkin toimikunta kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Merkin käyttöoikeuteen vaadittavat tiedot tarkistetaan yrityksiltä vuosittain. Käytöstä on hyvin tarkat ohjeet.

– Merkin käytön ohjeistaminen on tärkeää, jotta merkkiä käytetään tarkoituksenmukaisesti ja jotta se ei johda kuluttajia harhaan. Käyttäjien pitää ymmärtää, että esimerkiksi, jos merkin käyttöoikeus on merkin sääntöjen mukaisesti myönnetty vain tietyille tuotteille tai palveluille, merkkiä tulee käyttää ainoastaan näiden tuotteiden tai palvelujen markkinoinnissa.

Brändin tunnettuus huipussaan

Avainlippu oli vuonna 2024 Suomen viidenneksi arvostetuin brändi Taloustutkimuksen brändien arvostus -tutkimuksessa. Mukana oli kaikkiaan 80 tuoteryhmää ja 683 brändiä.

– Tuore sijoitus on kaikkien aikojen paras. Se korostaa entisestään, kuinka vahvasti suomalaiset arvostavat kotimaista työtä.

Ensimmäisiä Avainlippu-tuotteita 1970-luvulla olivat Norlynin sukkahousut, Finnmatchin tulitikut ja Nokian wc-paperi. Nykyään Avainlippua käyttää yhteensä lähes 9 000 yritystä. Käyttöoikeuksia on myönnetty Valmistettu Suomessa -tunnukselle 4 600, Suomalaista palvelua -tunnukselle 6 300 ja Suomalainen verkkokauppa -tunnukselle 400.

Avainlippu-tunnuksen väärinkäytöksiä ilmenee Viippolan mukaan verrattain harvoin. Ajoittain tulee tietoon kuitenkin tapauksia, joihin puututaan. Merkkien käytön valvonnasta huolehtivat osaltaan myös kuluttajat ja kilpailijat.

Yhdistyksen verkkosivut.

Teksti: Marjo Rautvuori

Kuvat: Suomalainen työ ry